Valtioneuvoston päätös vaalien siirtämisestä kesäkuulle oli minulle iso yllätys. Uskoin vakuutteluja siitä ettei vaaleja siirretä ellei jotain aivan merkillistä tapahdu, koska se on aivan liian vaivalloista, kallista puolueille ja vaatii kaikkien puolueiden hyväksynnän. Mitään aivan merkillistä ei varsinaisesti tapahtunut, kaikki puolueet eivät hyväksyneet, ihan kaikilta pikkupuolueilta ei ilmeisesti edes kysytty, ja silti vaalit siirtyvät. Äänestäjän kannalta aika pikkujuttu, monelle muulle kaikkea muuta.

Tutkijana olen tottunut kaikenlaisiin muutoksiin ja aikataulujen venymiseen. Alkuyllätyksen jälkeen minun olikin helppo sopeutua siihen että näin nyt jatketaan, ellei taas jotain aivan merkillistä tapahdu. Siirtoa on pidetty hyvänä siltä kannalta, että ehdokkaiden hankintaan saadaan lisäaikaa. 

Ehdokashankinnan vaikeuksista on ollut jonkun verran puhetta, kun iltojen uhraaminen kokouksille houkuttelee harvoja. Itse en kuitenkaan ihan tiennyt millaisesta ihmismäärästä puhutaan. Yle uutisoi, että Keskustalla ehdokkaita oli viralliseen listojen jättöpäivään 9.3. mennessä eniten, n. 6 300 ehdokasta, kun sillä viime vaaleissa oli 7 461 ja tavoite oli saada kasaan 7 500 ehdokkaan joukko. Kokoomuksella ehdokkaita on n. 5 600, pientä tappiota viime vaalien 5 739 ehdokkaasta ja tavoite oli ehdokasmäärän nostaminen 5 800:een. Kolmanneksi eniten ehdokkaita on nyt Perussuomalaisilla, n. 5 400, ja suurin nousu viime vaaleista, jolloin ehdokkaita oli 3 831. Tosin tavoitteesta hekin jäivät, kun tavoitteena oli 6  000 – 6 500 ehdokasta. Neljäntenä on SDP, jolla on nyt noin 5 000 ehdokasta viime vaalien 6 132 ehdokkaan sijaan ja tavoite oli yli 6 000. Viidenneksi pääsi Vasemmistoliitto, joka sai listoilleen 3 000 ehdokasta, viime vaaleissa 3 203 ja tavoitteena oli maltillinen kasvu ja 3 250 ehdokasta. Vihreät on puolueista kuudentena. Uutisessa on mainittu 2600 ehdokasta, mutta päivittyneempi tieto suoraan Vihreiden toimistolta on 2 676 ehdokasta. Pientä kasvua saatiin siis viime vaalien 2 600 ehdokkaaseen ja tavoite 2 650 ehdokkaastakin ylitettiin.

Näiden toistaiseksi vasta ehdokkaaksi ehdolla olevien vaalikelpoisuudet tullaan vielä tarkistamaan, ennen kuin he ovat virallisia ehdokkaita. Turussa Vihreiden tilanne on hyvä ja sadan ehdokasehdokkaan lista on ollut täynnä jo muutaman viikon. Myös ainakin Tampere ja Jyväskylä jättivät täydet listat ja moni muu kunta suuremman listan kuin koskaan ennen. Tästä voisi päätellä että Vihreillä tilanne on oikein hyvä, mutta paljon olisi varaa parantaa. Vihreiden kampanjapäällikkö Kirsi Syvärin mukaan jo 90 % suomalaisista voi äänestää vihreää ehdokasta, mutta silti siis 10 % asuu kunnissa, joissa ei ole yhtään Vihreän liiton edustajaa edes sitoutumattomana ehdolla kuntavaaleissa. Vähemmän näitä kuntia on kuin koskaan aiemmin, mutta paljon silti. Vaatii paljon rohkeutta olla kuntansa ensimmäinen Vihreä ehdokas tai valtuutettu. Hienoa että näitä rohkeita ihmisiä on löytynyt.

On vielä aikaista spekuloida sillä mikä puolue vaalien siirtämisessä voittaa ja mikä häviää, miten ihmisten äänestyskäyttäytyminen muuttuu tai miten käy äänestysaktiivisuudelle. Kiinnostavaa kyllä nähdä miten käy. Kolmisen tuhatta nuorta lisää ehtii äänestysikään kun täysi-ikäisyyden tarkistuspäivä siirtyy helmikuun lopulta huhtikuun lopulle. Jotkut heistä ovat jo ilmoittautuneet haluavansa itsekin ehdokkaiksi ja jokunen näkyi jo Vihreiden listoillakin. Toivottavasti sekä yleinen että varsinkin nuorten äänestysaktiivisuus nousisi. Viime aikojen poliittiset käänteet ovat osoittaneet, ettei ole arjen kannalta ollenkaan yhdentekevää mitkä puolueet tai henkilöt ovat vallassa ja että äänestämisellä voi oikeasti vaikuttaa asioihin.. Jos äänestämisen makuun on kertaalleen päässyt, on helpompi äänestää seuraavallakin kerralla. Itse yritän saada ainakin yhden tuntemani henkilön äänestämään, joka ei ole sitä vielä koskaan missään vaaleissa tehnyt. 

Vaalikoneita moni on jo odottanut ja ne aukeavat pääosin vasta toukokuussa. Äänestysnumerot saadaan näillä näkymin 14.5. Ennakkoäänestysaika on luultavasti normaalia pidempi ja alka kovin pian äänestysnumeroiden saamisen jälkeen, eli 26.5. – 8.6. Varsinainen vaalipäivä 13.6. on kuulemma ollut yleensä Helsinki-päivä, itse olin luullut olevani silloin Vihreiden puoluekokouksessa, mutta se siirtyi syyskuulle ja järjestetään etänä.  Luottamuspaikat jaetaan todennäköisesti heinäkuussa ja uudet valtuustot pääsevät aloittamaan elo-syyskuussa. Voimme vain toivoa ettei kuntien päätöksenteko ole aivan jäissä siihen asti. Kuntapolitiikassa mukana oleville jännittäviä aikoja on edessä pitkäksi aikaa ja uusilla valtuutetuilla kausi tulee jäämään muutamaa kuukautta lyhyemmäksi kuin yleensä, eli vaalien siirtyminen heijastuu pitkälle.

Pitkä kuuma vaalikevät on joka tapauksessa alkanut, vaikkei se satunnaisten räntäsateiden keskellä vielä siltä tunnu. Tärkeintä pandemian keskellä on kuitenkin saada elää se.